Kanootti ja tuntemattomat virrat =)

Upeat kelit suosi kalataja kaksikkoa =) Vasemalla muotkatuntureita.

Taas kerran lähdettiin seikkailuun hyvän kamun jönssin kanssa kohti pohjoisen erämaita. Huomatkaa että jutussa esiintyvien kalojen eteen tehtiin viisi päivää rajusti töitä =) Kalastuksen ja retkeilyn yhdistelmää oli taas mielessä vätsärin tyyliin, mutta tällä kertaa ajankohta oli keskikesää. Alkuvuosi on ollut hyvin sateinen ainakin pohjoisessa suomessa varsinkin napapiirin seudulla ja vesien korkeudet joissa ylhäällä. Tästä johtuen ei kalasaanti varmuutta voinut oikein tietää, mutta kanootti huilaisi paremmin kivisissä koskissa. Saimme kanootin lainaan veljeni kalastus kamraatti yhtymältä, joka on tehnyt retkiä sinne tänne ja kokemusta on roppakaupalla. Tämän vuoksi ehkä saimmekin jo valmiiksi hyvät varusteet ensimmäiselle kalastus kanootti retkelle.

Kyseinen kanootti sopi kuin nenä päähän retkelle. Sen materiaali on kyllä tehty kestämään ja luotettavaksi kulkuvälineeksi. Kuvan malli on väriltään erinlainen ja hieman uudempi päivitetty, mutta melkein identinen. Jos miettii kanoottia ja sen käyttötarkoitusta, tämä malli kuljetti reippaasti tavaraa ja kohtuu kevyesti melottuna hurjistakin paikoista ilman mitään huolta. Tämän hetkinen hinta jossain 1200€ paikkeilla.

Jos tätä tekstiä lukiessa miettii lähtisikö joskus kanootti retkelle tai edes kanootilla kalaretkelle niin peukutan ideaa heti alkuunsa. Reissussa saattaa hieman rähjääntyä, mutta on se sen arvoista. Kysykää vaikka Jönssiltä =)

Matkalle lähdettiin Maanantai aamuna seitsemän maissa Joulupukin kylän tuntumasta ja hurjasteltiin kohti pohjoista pitkin jäämerentietä. Käytiin kattoon suutarinsepon hinnat ja hinnathan siellä oli. Hyvä että tuli kaikki mukaan eikä mitään jäänyt kotiin haettavaksi =) Ivalon S-marketista hieman perukkeita kun oli tiedossa myös haukiriski suurehkoinen =) Ihasteltiin taas kerran Saariselän ja Inarin maisemia kun kurvailtiin mutaktietä etiäpäin. Ja mietiskeltiin pitäisikö käydä porttipahtaan ja lokan lähistöllä metsällä.

Maanantai päivällä saimme mukana olleen pyörän jätettyä hollille, jotta auton saisi kätevästi haettua kun olisimme retken loppupäässä. Täräytimme auton parkkiin ja aloimme purkamaan auton kuormaa Kielajoen kahvilan asuntoauto alueella. Kanootin kun saimme kannettua rantaan ja aloimme sitä pakkailemaan saimme siinä muutamia uteliaita katseita osaksemme ja hyvää huulenheittoa. Varmaan jäi isäntiä rantatörmällä mietityttämään kun mainitsimme, että ekaa reissua koko kesänä täräytettiin menemään =) No siinä kaks nii hiljasta kamraattia laittoi kanoottia lähtökuntoon sen minkä puheiltaan ja turinoiltaan ehti. Siinä hieman mietitytti itseä onkohan ny kaikki mitä piti mukaan ottaa. 

Sen verran oli hyvä palvelu Giellajohkassa että ei tarvitse miettiä uutta visiittiä lähitulevaisuudessa. Monesti näistäkin paikoista hurjastelee ohi, mutta kannattaa joskus pysähtyä syöpöttelemään ja seku kahtelemaan pohjoisen vesien kirkkautta. 

Maanantaina iltana tavoitimme ensimmäisen paikan mihin leiriydyimme ja ensimmäisten koskien haasteet oli selvitetty pienillä alkukankeiksilla ja yhdellä pikku kippaamisella, jossa kanootti hörppäsi hieman vettä. Siinä sitä oppii ku touhuaa menemään. Ei ollut edes kovakaan virtaus, mutta pyöreähkökivi pinnan alla yllätti meidät täysin =) Siinä kerättiin itsemme kasaan ja ensimmäisenä mietittiin, että eihän kukaan vaan nähnyt. Ja hyvät naurut päälle... Taisi myös tilanne hieman herättää kunnioittamaan virtaavan veden voimia. Nyt oli sitten aikaa kalastella ja nauttia maisemista ensimmäisellä leirillä. Itse kalastaminen ei ollut vielä tuottanut suurempaa tulosta, jotenka hienot hetket saivat vielä odottaa. Jönsillä kuitenkin oli hieno tärppi suvannossa heti ensimmäisenä päivänä, mutta valitettavasti se pääsi irti. Pientä sinttiä tuli niin harria kuin taimenta. Tämä kuitenkin oli vain laiha lohtu.

Tiistaipäivänä lähdimme jatkamaan matkaa seuraavaan leiriin, joka sijaitsi muutaman kosken alapuolella. Ennen leiritymistä kalastelimme hieman perholla ja pintovia kohtia, muttei syöttimme tavoittaneet kalojen näkökenttää. Ilmeisemmin kala oli niin pientä ettei se syönyt 12 koon koukussa olleseen perhoon. Kävimme melomassa kaamasjoen suulta ylöspäin ja katsastamassa sen kokoa ja kalastusmahdollisuuksia. Täällä päin tuntuu kaikki mihin menee hyvältä paikalta vaikkei kalaa nousisikaan. Tietenkin kalatoomuus alkoi luomaan omanlaisen leimansa reissuun kunnes ennen leiriytymistä koskien alapuolelta suvannosta tärähti lotto-peteen 53cm Siika =) Siinä oli meitti pojan hymy herkässä. Sitten kun teette retkellä ruokaa nii korkatkaa kaikki kaasupullot ennen kuin lähdette reissuun ja kokeilkaa tuleeko niistä kaasu norpi keinoin ulos =) Taitaa mennä Rollon prismasta ostama kaasupullo hylkyihin ku ei sieltä meinanut saada kaasua ulos muutakuin vääntämällä kierteet solmuun =)

Hieman tämä piristi ja toi ruokavalioon tarvittua proteiinia kun oli tullut rämmittyä koskia kahluuhousut jalassa, jottei satu vahinkoa. Tämä oli henkilökohtainen ennätykseni siika kalan kohdalla. Harmi kun en pomista vieläkään pienehköä puntaria, jonka saisi kätevästi mukaan =) Leiripaikan läheinen suvanto antoi kyllä kalaa, mutta se kyllä painottui jänkäkoiraksi pääosin.

Keskiviikko antoi taas ylimääräisen boostin kalastusintoon kun pääsimme reissun pisimälle koskiosuudelle. Siinä heräsi toivo taas suuremmasta taimenesta perhovavan kiusaksi. Kyllähän me pojat kalastettiin suvantoa ja pitkää koskea, mutta kalaa ei vain tuntunut mikään syötti kiinnostavan. Onneksi muutama harjus erehtyi meidän syötteihin yhdessä todella hienossa leiripaikassa. Näin Joonaskin oli saanut meille hieman protskua ruokapöytään.  Tomivia perhoja oli Red Tag 12 kokoisena kuvassa olevalla perholla on jäykkä häkilä mielummin pehmoinen häkilä. Tämähän perho on maailmanlaajuisesti todettu hyvin pyytäväksi malliksi. Näitä ainakin useampi mukaan erikokoisina.

Yksi niistä 6 toka nähtiin reissussa =) Upeita ne on luonnossa kuin ruokapäydässäkin.

Tätä matalaa kivikkoa riitti 500m molempiin suuntiin.

Torstai päivänä pääsimme sitten jatkamaan matkaa reissummen etäisimpään pisteeseen mistä lähdimme nousemaan takaisin ylävirtaan kohti retken loppu suoria. Onneksi tässä vaiheessa reissua oli jo tuuriakin mukana. Siinä edellisenä iltana vitsailimme miten muuta hauen taimeneksi ja niin edes päin. No arvata saattaa oltiin risteyskohdassa ja silloin täsähti komia tärppi. Heti tuntui että vavan päässä oli jotain siian kokoa muistuttavaa kalaa. No sitä kelailessa tuntui ku se olis ollu hauki ku se nii laiskasti potkiskeli. Kunnes alkoi kanootin reuna lähestyä ja kala ei millään meinannut nousta pinnalle tunnistustavarten.  Onneksi oli tilailtu kiinan ihmemaasta edullisisa polaroid klip onneja ja näki että taimenhan se siellä vänkäsi vastaan. 

Miten voikin kala näyttää nuin pieneltä melkee 2 metrisen ja yli 100kg ukkeli kädessä =)

Olin jo jokusen kerran omalla virverillä siimat sotkenu liiallisen jarrun löysäyksen kanssa ja nyt oli sille kokemukselle tarvetta. en halunnut katkoa siimoja ja näppäilin jarrua sopivamalle kireydelle. Eihän siinä mikään kiire ollu ku oli sen verran korvessa jotta kalanki ehtii väsyttää. Tovin kuluttua alkoikin kalalla olemaan paukut lopussa ja sain sen haavitettua. Uistin irtosi heti haavituksen yhteydessä. Olihan siinä vähän ilmeisesti tuuriakin mukana. Taas rikottiin ennätyksiä omalla saralla taimenen kohdalla ja hymyä piisaasi. Nam nam oli torstai iltapäivälllä meillä massut täynnä hyvää kalaa.

Iloinen kalamies kun alko kalat nappamaan =)

Myötävirtaan pääsee kyllä haipakkaa, muttei koskaan tiedä kuinka paljon kanoottia joutuu uittamaan alavirtaan. Kyseisestä pätkästä pinenmpää jokea pitkin ylös oli muuan huippu ukkeli Hans Muotkanruotkusta varoittanut että tämä matka tehdään kahesti ensimmäisen ja viimeisen kerran. En tiedä onko vastaavaa kukiaan vielä tehnyt, mutta nyt on. Se paluu kyseiselle pätkälle voi olla mahdollinen jos vain intoa riittää ja ehjiä kahluuhousuja =)

Kuva matkan helpoilta osuuksilta =)

Perjantai sitten hengailtiinkin vain samassa paikkaa mikä tosrtaina saavutettiin ja otettiin hieman lepoa eli kalastettiin koko hemmetin päivä ammusta iltaan. Ja saatiin upeita pinturi tärppejä. Kaikki kalat pääsivät jatkamaan sukua ja muiden kalamiesten ja saalistajien iloksi. Tähän mennessä oli luonetta koeteltu ja kivien kolina päässä soi. Iltapalakuvia. Nam Nam vieläki tulee vesi kielelle =)

Sitruunalla ja suolalla maustettu liekitetty ja voisulalla valeltua taimenta aah.

Taimenen pyrstöö ja Greippi gini SITRUUNALLA nam =)

Lauantai koitti ja aikainen herätys kun päivänä aikana piti kulkea vielä pari koskea ja pisin niistä oli 1km mittainen kivi ränni. Kaikilta haavereilta oli selvitty tähän asti ja aivan loppumetreillä sattui pieni tapaturma, jossa minä heitin horjahtaen koskeen mulahduksen ja Joonas loikkasi kanoottia nappaamaan ja teki sääriluuhun vekin ja rikkoi kahluu housunsa ihan kunnolla. Tämäkin pätkä ohitettiin kohtuudella ja aikataulussa. Olihan meillä houkuttimena Hanssin huippu KÄRISTYS Muotkanruotkussa. Suosittelen kaikille ravitsevaa ja herkullista käristystä viikon nuudeli kuurin jälkeen =) Saimmekin Hanssilta paljon hyviä vinkeejä ja hyvät raatit ennen kotiin lähtemistä. 

Hans ite =)

Kiitos vielä vieraanvaraisuudesta Muotkaruoktussa ja Gielajohkan väelle. Muistamme varmasti lopun ikäämme hienot ja mukavat puitteet lomailuun =) "Kuulemma nuoret miehen on vaarallisempia kuskeja kapeilla teillä. Pitäisi ajaa varoen. Kun taas vanhemmat miehet ottaa kapealla tiellä enemmän vasemalle, jotta voi väistää enempi oikealle =)" Hansin viisauksia kannattaa käydä kuulemassa.  Seuraavaan kertaan...

PS: Pakolliset varusteet kahluuhousut narua enemmän kuin 10 Metriä ja ja loput keksikää ite =)