IIjärvi pohjoisessa. Karua mutta silti niin hienoa!

Tämä erinlainen retki starttaa napapiirin tuntumasta kohti pohjoista 2 ukkelin voimin. Lähdimme jönssin kanssa trstaina hurruuttelemaan suzukilla kohti hienoa pohjoista järveä. Tarina kertoo hienoista kaloista ja yhden lohijoen latvavesistä. Tälle kesälle reissut on jäänyt työ kiireiden vuoksi tekemättä, mutta saimme kursittua yhden eräreissun myöheiseen syksyyn. Kamppeita oli keräilty jo useampana vuonna ja niiden osalta reissuun lähtö ei tuottanut murheita. Oli lämmintä päälle ja majoitus vaihtoehtoja useampia.

Kokeilumielellä lähdimme hakemaan järvivesistön ja sen ympäröivien vesien kalojen ärsykkeitä. Samalla haimme kokemusta lähinnä vaivaiskoivun metsittämästä seudusta. Ympymistä ajateltiin kokeilla laavussa kun sitä nii pitkään on jo mietitty.

Matkaa napapiiriltäkin tulee jo sen verran, että työpäivän jälkeen on kellossa kovasti tiimaa. Saavuimme kohteeseen yhdeksänmaissa ja pimeä oli vallannut yleisen veneen laskupaikan. Jo paikalla olleiden kala ja metsämiesten valot kävivät kuikkaamassa kun saavuimme autolla rantaan. Tie järvelle oli hyvä ja mukava oli hurruutella vaikka ei muu kuin autonvalot valaisseet reittiä. Mielenkiinnolla odotimme aamua, koska emme olleet saaneet minkäänlaista kosketusta maisemaan. 

Kamppeet kanoottiin ja eikun kohti synkkää veden piirtämää horisonttia. Jännä hiipi puseroon kun kanootti lähti liikkeelle 2hp yamahan saattelemana. Nykytekniikan ja hyvän sään vuoksi uskalsimme lähteä kanootilla pimeälläkin vesille. Järvihän oli suuri ja matkanteko pimeässä oli hauskaa kun välimatkat piirtyivät vain niemen nokkina veteen ja horisonttiin. Kaiku kertoi miten on vettä alla ja onko kareista pelkoa. Jönssi valoineen keulassa katsoi puhelimen karttasovellusta ja opasti pahimpien karikoiden ohitse. 

Matka jatkui tasaisesti ja kaikuun piirtyvien kalojen viivat karkaisi pahimmat väsymykset ukkojen silmistä. Toivo suuren kalan tarttumisesta siiman päähän sai tuulta purjeeseen. Mieleenpainuvan kanootti etapin jälkeen pääsimme leiripaikan läheisyyteen ja paikka teltalle löytyi helposti hyvästä leiri maastosta. Leiri vihdoin ja viimein pystyyn ja kello löi 03:00 yöllä kun makuupussin vetoketju sulki väsyneet erästelijät unten maille. Riekot pörähtivät leirin takamaille kotkottelemaan ja loi oivaa tunnelmaa. Unihan tuli ku pölkyllä lyödylle. 

Ensimmäinen aamu valkeni ja piti alkaa aamupalan valmisteluun. Mutta näkymä läheisellä järvellä kuitenkin katkaisi kiireisenmielen ja vaati ottamaan virvelin ja pakin uistimia. Vesi oli melkein peili tyyni ja maisema karun hieno. Hetken siitä nautiskeleena tärähti kampi auki ja heitto kirkkaaseen järviveteen. Ensimmäisellä heitolla harjus seurasi perässä ja kääntyi kalastan huomatessaan. Voi juku ekalla heitolla heti kalakontakti. Muutaman kymmenen metrin siirtymä ja Toinen heitto tuotti tulosta ja 25cm harjus siimen päähän. Siitä pienellä riemukkaalla huudolla jönsille viestitystä hyvältä näyttää 2 heitolla kala kiinni.

Aamupalat syöty ja kalastus strategiaa miettimään läheiselle järvelle. Olimme liikkeellä kanootilla ja sen siirtäminen läheiseen järveen oli tuskaton tehtävä. Hyppäsimme kalarompeineen kanoottiin ja lähdimme kartoittamaan vesistön syvyyksiä ja ottipaikkoja. Heittelimme ja vedimme vaappuja kalaa tuli kohtuu nihkeästi kunnes löytyi yksi vaappu ylimuiden. Seniori teki taikojaan ja kattilaamme ui muutama hyvän kokoinen harjus. Päivä oli lupaava ja vesistö alkoi olla tutumpi. IIjärvellä kalansyönti oli niukempaa ja isomuksen olivat hukassa. Pilkkimenetelmällä saatiin muutamia nykyjä, mutta kalat eivät olleet syönnillä. 

Pimeä alkoi painaa päälle ja lähdimme takaisin leiriin ja matkalla näimme parin kiiluvia silmiä ja kunnon taskulampulla 100m päässä oleva ranta valaistiin kettujen iloksi. Siitäs kun ne riemastui ja pinko pitkin rantaa nii lujaa ku kintuistaan kerkesi. Oli hauska seurata kuinka lujaa kettunkin menee ku on pikkasen hätä housussa. Kala saalis jäi hieman hentoiseksi, mutta syötäväksi asti kuitenkin kalaa saatiin.

Laavuyöpymisessä oli se nurjempipuoli tuulen suhteen kun hiemankin pohjoisessa tuuleskelee se tekee ilmasta karkeasti kylmempää. Toisena iltana reisussa piti saada lettuja ja tulenteko vaivaiskoivikossa oli oma rupeamansa. Tulen saaminen hyvälle hiillokselle vaati kovasti töitä ja aikaa. Mutta letut piti saada ja tuletkin tehtiin jönssi toimesta vimosen päälle. Meikä poika suoriti kokin osuutta ja viritteli letut parahimmilleen mansikka hillon kera. Juhlittiin Jönssin ikääntymistä lapin komeissa maisemissa.

Kolmas päivä leirissä valkeni tuulisena ja ootto onget olivat olleet yön pyytämässä ja mielenkiinnolla odotettiin saalista, josko olisi isompikin erehtynyt puraseen peltoperhoa. No yksi hauskoista innovaatioista olikin toiminut ja pyytänyt meille kivan kokoisen harjuksen lounaalle. Vaikka aamusta kala otetiinkin keli oli 3 asteen tietämissä ja vesi jäätävän kylmää. Näin ollen kala kyllä säily hyvinkin lounaalle. Kalastelimme syvältä ja isomilla vesillä syvääjillä ja sun muuta, mutta kalasaalis jäi edeleenkin hieman pettymykseksi. Tuuli teki kalastuksesta hankalampaa ja kanootin laita alkoi käydä hieman pienoiseksi kun kiereltiin Rovaniemen kulmilla. Muutama ristiaallokko nostikin jännitysmomenttia korkealle. 

Hieman jähmeämpi päivä saikin meidät suuntaamaan leiriin ja pohtimaan kotimatkan haasteita tällaisissa tuuliolosuhteissa. Paisteltiin muutama ruoka harjus ja nautiskeltiin olostamme.

Illan päälle oli jonkin sortin hyytymisen merkkejä omassa kropassa liikkeellä ja kylmä oli tehnyt tehtävänsä vesillä. Siinä tulilla jonku aikaa pötkötelessä otettiin lepoa ja lämpöjä kroppaan ja käytiin pienellä heittely retkellä läheisessä järvessa illan hämärtyessä. Kalat olivat piilossa ja yksi kontakti kalaan ei enää lämmittänyt nihkeällä syönnillä. Iijärvi oli vieläkin kalaton meidän osalta ja mietitytti kovasti. Ilta alkoi näyttää kovasti jännältä kun keli kylmeni ja lunta hieman kulkeutui tuulen mukana. Mielialakin alkoi hieman hiipua, mutta luonto teki tepposet ja tuuli tyyntyi hetkellisesti ja täysi kuu näyttäytyi komeasti vaivaiskovikossa. Pienet revontulet ja tähtitaivas ja photoilua piristi mieltä kummasti. Ikinä ei tiedä millaista säätä se luonto äiti tarjoilee ajoittain. Tämäkin momentti tuli kuin tilauksesta. 

Tämän jälkeen oli hyvä vetasta yöunet kylmässä tuulessa lapin kairassa. Vaikka koleaa olikin ja hieman haasteellisempi yö pärjäsimme hienosti ja kotiinlähtö läheni. Oli selviä merkkejä siitä että keli oli ollut yöllä jokseenkin kylmä =)

Kanoottiin kampeet ja menoksi kohti kotisatamaa. Vaaput halkoivat vettä vielä kotimatkan ja muutaman kalan se Iijärvi meille tarjosikin vaikka tosin ei kookaimpia kalojaan. Kolme harjusta kävi syöttiin ja pääsi takaisin kasvamaan. Tässä vaiheessa reissuolikin melkein ohi ja paikallinen kehui suuria kalasaalitaan viimevuotiselta reissulta. Kuulemma tyhjääkin järvellä saa käydä, mutta taktiikkamme kalastuksen suhteen oli ollut hyvä kun siitä muutaman sanan vaihdoimme. Ei vain sattunut ne isot kalat nyt syönnille. Ja 99% vain seniori tarjosi tietyssä värissä saalista.  Tästä oppineena oli retkikunnan helppo suunnistaa kotiin roppakaupalla uutta kokemusta. 

Videopätkä tunnelmista =) Olkaapa hyvä!