Tunnelmointia Iijärven reissulta 2017

Videopätkä mukavalta pikareissulta.

 Tekstistä saa hieman enemmän irti.  Keikka Iijärvelle  Video on lisänä tarinaan aivan mukava =)

Keikka Iijärvelle

Iijärvi tuo pienen veneen kauhu kutsui meidät kalalle, koska Ruotsin järville luvattiin kovin karua keliä. Hetkiä jolloin päätöksiä tehtiin kalastuskohteen valinassa varjosti kovasti kovat tuulet ja sateet pohjoismaissa ja ainoana rauhallisena paikkana sään suhteen tuli Inarin ja Utsjoen alueet. Retkikunnasta Iijärveltä kahdella oli kokemusta Itelläni ja Visalla. Tämänkin takia oli mukava suunnata kyseiselle järvelle ja tutustua siihen hieman paremmin taas kerran. Jollana meillä toimi finn family 390.  Neljä metrinen tasaperä kulkee mahtavasti 8hp nelitahdilla  yksi päällä aina 30kmh asti, mutta painon kanssa vauhti tipahtaa puskevaan putruttamiseen 14kmh. Lähdimme kuitenkin luottavaisin mielin vesille kolme henkeä ja tavarat. Alku ilta oli mitä mahtavin ja väsystä ei ollut pitkän ajomatkan jälkeen tietoakaan. Koko taivas oli yhtä revontulen leikkiä ja täysikuu antoi valoa tavaroiden veneeseen laittoon. Lähtö hipoi täydellisyyttä ja melkein kuin edellisellä visiitillä antoi reisulle huippu lähtökohdat. Lähdimme lipumaan suunniteltuun leiripaikkaan kuin varkain aamuyöstä. Hiljaisella puksuttamisella etenimme järven selälle missä hieman alkoi tuulen virettä orastavalla auringolla ilmetä.

Leirimme sijaitsi Iijärven kapeimalla kohdalla, missä oli jos jokunenkin hienolla hiekkaranta kohdalla yöpynyt. Hiekkaranta oli aika tyyni koko reissun ja hyvin hankala rantautumispaikka, jos ei tunne rannan niksejä. Mutta kaksi päivää veneellä rullailessa tuli huomattua, että kahluuvermeillä olisi voinut kävellä melkein puoleen järveen viskomaan vieheitä. =) Ensimmäisenä aamuna leirin pystytyksen jälkeen täräytin 1.5 tunnin yöunet ja väänsin väsyneen solukkoni upeassa auringon nousussa veneen laitojen sisälle ja täräytin 8hp tulille. Käänsin nokan kohti rannan suuntaa ja lähdin kaikuilemaan kalojen perään. Kahden reissun perusteella voikin jo sanoa, että ei se Iijärvi kyllä kalaa hevillä anna ja kaloilla on jonkin sortin ruokailu siirtymä ainakin mitä itse nyt sitä tulkitsin. Kaiku piirsi kalaa harvakseltaan syvissä vesissä ja rannalla kalat olivat parveutuneet reippaiksi ryppäiksi. 3-4 metrin syvyydessä esiintyi laajoja alueita missä oli tiheästi kalaa. Edellisen kerran kokemuksella piti uittaa tummahkoa pientä vaappua ruokakalojen saamiseksi. Ja eikä aikaakaan kun tuttuihin konsteihin napsahteli muutama harjus. Siitä saikin oivan aamupalan itselle ja pojille hieman protskua. Kovia poikia ovakki syömään =)

Tätä nautiskelessä ei huolet painanut mieltä!

Raapasin vasta pyytämäni harjuksen nassuun ja odottelin kun pojat kuorsasi hieman pitemmät unoset. Suosittelen kyllä nukkumaan hieman pitempään kuin yhden tunnin yössä =)

 Näiden kaverusten syöntiä voisi luonnehtia louhimiseksi!

Pojat kömpi ulos teltoista ja alkoivat louhimaan aamupalaa. Ku on kaks tuommosta reenihullua mukana saattaa siinä palaa sapuskaa ihan totaalisen suurissa määrissä. Pojat nakkeli rannalta jonku aikaa aika laihoin tuloksin. Tutkinnan mukaan rannan ja syvänteen reuna oli niin kaukana ettei sinne pienehköillä heittokamppeilla ylettänyt. Varsinkaan kevyemmät vieheet eivät lentäneet tarpeeksi pitkälle.

Saaliiksi muutama kalanen harjusta ja yksi kiva siika!

Tovin järvellä aallokossa kikkailessani pojat hyppäsivät huikeaan finnfamily paattiin ja lähdimme uhmaamaan päivän nostattamia aaltoja. Eihän se mikään hurja nautinto ollut jännittää tuleeko vesi paattiin sisään. Onneksi sääennuste piti paikkansa ja hyvin lähellä rantoja nuollessa ei aalto päässyt äärimmäisyyksiin. Silti kelit olivat haastavat ja näin ollen voi todeta, että ihan pienellä jollalla ei kannata Iijärvelle matkata. Seuraavalle reisulle pitää kyllä löytää tarpeeksi iso vesikulkuneuvo.

Curry harjus on oma uusi lemparini =)

Erällä ruuanlaitto korostuu kun on ukkeleita, jotka eivät tule kylläiseksi edes vuorellisesta louhittavaa =) Tuore kala on kyllä yks parhaista eväistä mitä voi toivoa. Iijärvi on joka reisulla antanut kuitenkin harjusta vatsan täytteeksi. Taimenet ovat vielä jossain hyvin syvällä tai pintavesissä. Muttei sitä vielä ole sieltä tavoitettu. Mutta kalaisa järvi on kaikuluotaimen mukaan. Ilmeisesti monesti kuitenkin pohjoisilla vesillä syöntihuiput voivat olla lyhyitä ja rajuja.

Tulikohan tarpeeksi pottua louhinta väelle =)

Illanpäälle pojat lämmitti retkisaunan ja otti makoisat löylyt. Itse tyydyin kunnon uniin lämpimässä makuupussissa. Pikkasen harmittaa kun oma virtapankki oli tyhjä ja jäi yksi parhaimista kokemuksista kokematta. Seuraavalla kerralla pitää itsekkin kyllä päästä saunomisen makuun =)

Jäätävän hieno sauna =) Ja löylyt parahimasta päästä.

Upea auringonlasku poislähtöä edeltävänä iltana.

 

Upea ilta suojaisessa paikassa.

Illan päälle säärintama oli siirtymässä ruotsin puolelta suomeen ja tuulet olivat nousemassa sellaisiin lukemiin ettei pikku jollalla pärjäisi edes rannan suojissa. Päätimme siirtyä illan päälle uudelle leiripaikalle suojaisempaan paikkaan. Ratkaisu oli todellakin työn arvoinen. Leiri suojaisessa poukamassa makia keli kuvailla revontulia ja muutenkin rentoutua porukalla. Kaloja pystyi etsimään valon avulla ja jopa pienen perhon teho osottautui pimeällä tehokkaaksi. Nyt hokasi et levossa oleva harjuskin nappaa kuhan perho ui tarpeeksi hitaasti nokan edestä.

Kuvan revontuli pienimästä päästä reissun aikana =)

Viimeisenä iltana pääsimme kokeiemaan kameroiden ominaisuuksia ja opimaan osittain uusiakin jujuja. Lappi tarjosi taas hienot puitteet monipuolisesti. Kuvailua, kalastusta, retkeilyä, selviämis harjoituksia. Tämä jos jokin rentouttaa mielen ja arkiset murheet jää taka alalle.

Visa reenasi oman nimen kirjoittamista =)

Veneen siirtäminen kankaiden yli rankaa puuhaa!

Loppumatka taitetiinkin sitten osittain maitse, koska kuuluisassa rovanimessä oli jäätävää aalokkoa ja sinne ei ollut pikku veneelä mitään asiaa. Keli paheni niin ettei harmittanut päästä kuivalle maalle tällaisilla varusteilla. Rovaniemi on ristiaallokkoinen kapea kohta ja petollinen. Iijärvellä on ilmeisemmin liikuttu aikasempinakin sukupolvina öisin pienen aallokon vuoksi. Nyt valmistautumaan seuraaviin seikkailuihin =)

Kotimatkan jäätävä sää =)

Video reissusta Tästä Klikkaamalla!!!

Mega horn3 / Novastove

Lähdin jo aikoja sitten leikkimään ajatuksella miten pärjäisi paremmin metsän armoilla. Käydesämme muutaman reissun pilkkipaikoilla pohjoisilla vesillä totesin talven isoimman haasteen olevan kosteus joka kertyy verusteisiin. Varusteiden kuivaaminen ja siinä samalla itsensä lämittäminen onnistui lähinnä nuotiolla ja haasteellisesti ja hieman vaarallisesti teltan sisällä. Tunneliteltassa avotuli ei missään nimessä tuntunut hyvältä ratkaisulta. Myös teltan sisäilman pitää riittää nukkujille ja häkä on pahin mörkö.

 

Avukseni ensimäiselle testi pystytykselle alkoi parempi puoliskoni =)

Tästä hieman huolestuneena katselin vaihtoehtoja perinteisen asumuksen muodossa olevista kota teltoista. Tarkoitus oli itse rakentaa kota ja tietoa löytyikin hyvin kodan rakentamiseen, mutta kaikissa projekteissa ei voi puhua rahan säästämisestä. Ehkä viellä 90-00 luvun taiteessa oli kankaita suomessakin kohtuullisella hinnalla, mutta tänäpäivänä teknisten kankaiden hinta on kuitenkin kovahko askarteluun. 

Mage Horn 3 hinnaksi tuli niinkin edullinen ettei kannattanut yrittää omaa tekelettä kalliista palosuojatusta teknisesta kankaasta. Haave vielä elää omatekoisesta kodasta, mutta ehkä myöhemmin kun rahaa on enemmän käytettäväksi käsitöihin. Tilasin kodan erikoistukku nettikaupan verkkosivuilta ja yllätyin kotateltan hinnasta. Se kilpaili täysin minimibudjetti suunnitelman kanssani. Hivenen jännitin teltan alkuperä ja sen laatu, mutta tällä hetkellä olen luottavainen kotateltan laatuun. 

No mites se kotateltta lämpenee. Hankin samalla kotaan tarkoitetun ultrakevyen Nova Stove kaminan. Keskustelessani muitten erähemmojen kanssa materiaalin paksuus koko yms. mietitytti kovasti. Ja itse tehdyn ammuslaatikko kaminan tai rst-levystä pönttö alkoi kiinnostaa kovasti. No huoli pois kaminan saavuttua olin iloisesti yllättynyt sen sopivasta koosta. Ei putken teko hässäkkää eikä muutakaan tyhyjää päänsärkyä. Kamina oli mietitty aika sopevaksi jo valmiiksi. Ammuslaatikkoa hieman isompi kamina tulee luultavasti toimittamaan tehtäväänsä tarvittavissa määrin. Hakusessa ei ollut kamina joka tekee kodasta mökin vaan mahdollistaa lämmittelyn ja varusteiden kuivaamisen ja lempeämmät herätykset kairan suojissa.

Myöhemmin tulee tositilanteesta kotateltan käyttämisestä maasto-olosuhteissa pieni esittely pätkä kuulemisiin =)