Tunturi taimen

Kalastusreissut alkavat olla pikkuhiljaa tältä kesältä paketissa, mutta viimeiselle reissulle valikoitui retkiseuraksi parempipuolisko, joka sai myös kunnian kirjoittaa tämän blogitekstin. Pakkaaminen oli tällä kertaa aika nopeaa, kun Antin edellisestä reissusta ei ollut kulunut kuin muutama päivä, joten tarvikkeet oli jo hyvin kasassa. Jopa retkieväiden suunnittelu meni jouhevasti ja varattiin tietenkin pahan päivän varalta hieman extraa. Tietenkin suuri luotto oli siihen, ettei niitä tarvita ;) Majoittumisen osalta tarkoituksena oli yöpyä lähellä autoa ja tehdä siitä päiväretkiä kauemmas kalapaikoille.

Lähdettiin matkaan tiistaina ja ajettiin ensin Saariselälle. Siellä käytiin syömässä lounasta Kaunispäällä. Suosittelen maistamaan erotuskeittoa, oli erittäin hyvää ja lämmitti mukavasti tunturin tuulisessa säässä. Sieltä sitten Inarin kautta Nuorgamiin ja rajan yli Norjaan. Ajateltiin ensin, että tehdään leiri Suomen puolelle, mutta jatkettiinkin matkaa jylhempien leirimaisemien toivossa Norjan puolelle. Ylättäen telttapaikan löytäminen läheltä tietä osoittautuikin hankalammaksi mitä luultiin. Joka puolella oli asutusta eikä tasaisia leiripaikkoja näyttänyt olevan missään. Joten pienenä vinkkinä mikäli olet menossa samaista reittiä, kannattaa ajella suosiolla Tanan ohi melkeimpä Ifjordiin asti. Leiripaikka kuitenkin loppujen lopuksi löytyi, äkkiä kota pystyyn ja makupussiin unille. Sää oli melko viileä pohjoistuulen takia ja lämpöasteita oli illalla vain +9 C.

Aamulla suunnattiin desinfioimaan kalastustarvikkeet Ruostafielbmássa sijaitsevalle huoltoasemalle ja sen jälkeen auton nokka käännettiin kohti rautupaikkaa, jonka pikkulinnut oli meille vinkannut. Sinne oli tieltä jonkinmoinen matka kävellä ja reitti oli melko haastava, tietysti kun liikutaan tunturissa. Pari taukoa pidettiin matkalla ja saavuttiinkin pienessä nälässä perille. Vielä piti malttaa kun tehtiin nopeasti Leader Deluxen retkiruokapussit. Todella käteviä valmistaa ja ruokaiset annokset varmistivat, että nälkä pysyy poissa kalastuksen ajan. Sitten alettiin heittelemään. Samassa sai taas ihastella, miten puhdas vesi pohjoisessa on! Pohjaan näki kaukaa ja raikasta juomavettä otettiin järveen laskevasta virtavedestä. Sää oli melko mukava, hieman tuuleskeli ja iltapäivästä aurinkokin alkoi paistaa. Kalastuksen kannalta onni ei tällä kertaa potkaissut. Pintomisia näkyi monessa kohtaa, mutta nyt ei meidän eväät rauduille kelvanneet. Kierrettiin järveä molemmilta puolilta, mutta näin se oli todettava, että saalis jäi tällä kertaa laihaksi. Ei muuta kuin takaisin autolle ja leiripaikan siirtoon. Seuraava leiripaikka löytyi järven rannalta, kun ajetiin jonkin matkaa Ifjordin ohi.

Torstaina noustiin taas aikaisin ylös, kun koiralla oli kiire haistelemaa tunturin tuulia jo kukonlaulun aikaan. Syötiin aamupalat ja leirin purkamisen jälkeen suunnattiin ostamaan kalastusluvat Kunesissa sijaitsevasta marketista ja siitä taimenpaikalle. Sanoinkin Antille, että me ei muuten lähdetä sieltä ennenkuin saadaan kalaa ;) Näillä puheillä suunnattiin rinkat selässä kohti taimenjärveä. Tuuli oli aika lämmin ja aurinko paistoi, joten matkan tarkeni kulkea ilman takkia. Reitti oli vielä haastavampi kuin edellinen, mutta päästiin vihdoin perille järven rannalle.

 Syötiin nopeasti eväät ja äkkiä virvelit käteen! Heti kolmannella heitolla tarttui eka taimen minun virveliin, mutta se oli melko pieni. Tästä innostuneena lähdettiin kiertämään järveä ja melkein heti perään Antilla oli iso taimen kiinni. Harmi vain, että se pääsi karkaamaan, mutta mehän ei siitä lannistuttu. Tuuli yltyi kovaksi ja piti vaihtaa kalastuspaikkaa järven toiselle puolelle. Sieltä saatiinkin kolme isompaa taimenta ja täytyy tässä nyt mainita, että isoin oli minun ;) Kalakanta tuntui olevan melko tiheä, kun taimenet oli jäänet aika laihoiksi. Mutta kyllä me oltiin yhtä hymyä, kun vihdoin Norjan järvet tarjoili meille evästä! Parhaiten täällä toimi värikäs Bete Lotto viehe, siihen ne suurin osa nappasi. Päivä alkoi vaihtua jo iltaan ja lähdettiinkin aika myöhään kohti autoa. Siirrettiin leiri lohijoen viereen kosken kohinan äärelle ja alettiin valmistamaan herkkuillallista. Voin kertoa, että voissa paistettu taimen, uudet perunat ja sipulivoikastike valkoviinin kera maistui aivan taivaalliselta! ;)

Seuraavana aamuna herättiin tummien pilvien alta ja lähdettiin ajamaan kohti Kautokeinoa. Ulkona oli lämmintä noin +18 astetta, mutta tosi kova tuuli puhalsi niin että tuntui ettei autokaan pysy tiellä. Kautokeinossa mentiin ostamaan kalastuslupia, mutta kävikin ilmi, että kalastustarvikkeet olisi pitänyt desinfioida uudelleen vedenjakajan vuoksi. Tuuli oli niin kova ja vettäkin alkoi satamaan joten tuumattiin, että lähdetään ajamaan kotiin. Mutta eihän Kautokeinosta tyhjin käsin lähdetty, sillä kerkesin käydä kangaskaupoilla ostoksilla ;) Pysähdyttiin Hetassa evästelemässä ja sieltä ajeltiin Kittilän kautta kotiin taas uusia elämyksiä rikkaampina.

-Maria-

Video tulee taas tulille jonku ajan kuluttua =)

Video ladattu =)

Virtojen Taimen

Hurjaa ja mahottoman siistiä. Pääsimme vihdoin kolmen koplana liikenteeseen ja lomat lutviutui sopivasti yhteen. Porukka koostui Itsestäni, Jönssistä ja Matiaksesta. Pitkähkön kineksen työelämässä raataneena oli hieno päästä vähän tuulettumaan hienossa seurassa ja yhden lempiharrastuksen parissa. Tietenkin nyt on mukaan tullut reissuihin hieman videointia, joten sekin oli hieman mielessä. Kuitenkin tärkeimpänä agendana ollut kalastus. Tässä jutussa ei mainosteta mitään kaik on itse hankittu ja valittu ihan omalla harkinalla. Joskus sekään ei oikeen toimi mut kyl näillä kamoilla pärjää reissussa. Vink vink. =)

Reissun pahin päivä on lähtö ja paras. Pojilla oli kovasti kilometriä takana ja kello takoi jo puolta yötä lähemmäs. Siitä sitten ei muutakun rattiin ja kohti pohjoista. Kaasupoljin heltesi vain pakollisina tienvarsi taukoina. Kyllä sydäntä lämmitti ajaa hienolla kelillä kohti näitä upeita pohjoisen lakeuksia. Leiriin saavuttiinkin joskus aamu 4 maissa ja eipä puiteissa kovasti ollut paheksumista. Huikea maisema ja tieto luonnon taimenista tuudutti porukan hyvästi pikku unille. Itse reipastuin poikia aikasemmin ja olin aivan valmis taimenen kohtaamiseen virrassa. Lähdin tutustumaan kohteeseen ja nakkelemaan mukavasti tinseliä kuohuviin aaltoihin.

Perusleirissä makasi kaksi tyytyväistä ukkelia erikoistukusta hankimastani majoitteessa. Megahorn kota antoi kyllä hieman jännitettävää, koska versinaista hehkutusta ei kyseisestä majoiteesta netti ole pullollaan, muttei negatiivistäkään. Joten tässä hieman osviittaa jos hankimassa tuulet olivat noin 6 ms ja majoite pysyi nätisti paikoillaan. Kaksi sisäänkäyntiä toimi loistavasti reisulla, jossa lämpötila seilasi 20 plussa asteen ja 0 välillä. Mahtava läpiveto hidastettuna hyttysverkoilla antoi kivasti käyttömukavuutta kaminalla kokkailessa ym tuuletuksessa. Tilat riittivät reilusti 3 hengelle ilman sisätelttaa. Kaiketi ihan makia majoite jos mahdollista tämä lähtee aina mukaan jos vain on mahdollista kuljettaa myös kaminaa. Koska paino on oikeasti pieni suhteessa käyttömukavuuteen ja kokoon nähden. Videolla kun kokki on töissä on se tuore taimen ja mahtava kamina ruuanlaitossa poikaa eräjorman mielelle.

Jättiläinen jos multa kysytään. Huh on se hienoa kun on lukenut kuullut ja vinkit saanu. Sitten käyttää sitä järkeä ja uskoo mitä neuvotaan. Laitoin tinselin siimanpäähän heilumaan ja mietin että tuleekohan tästä mitään. No pistin uuden siimen lyhyehköllä wf päällä kiitämään koskenpäällä hieman alavirtaan. Perho läpsähti vedenpintaan kuohuissa pienehkön akanvirran ja peilin yläpuolella. Silloin ku käteni pääsi siimalle ja alkoi kiidättämään tinseliä kuohuista hieman ylävirtään peilin reunalle kävi koskessa poikeuksellisen iso pärskäys ja suurin taimenen pyrstö mitä olen eläessäni nähnyt. Suokali ku ne kivat alko siellä koskessa väriseen vai oliko sittenkin ukko ite. Täpärästi ohi tinselistä ja vuosituhannen taimen omalla kohdalla karkasi. Se pyrstö jää kertomaan jotain aivan omaa tarinaansa. Luultavasti vielä vanhana ukkonakin se lämmittää mieltä ja nostaa kylmät väreet iholle. Siitä sitten poikia kiusaamaan että olisipa kannattanut olla joella näkemässä mitä petoja siellä on =)

Koskella olisi ollut mahdollisuus myös nähdä kuuluisaa pupa hätsinkiä, mutta ei se vaan nyt ollut paras ajakohta vaikka sihen oisi tähdännyt vesi oli niin lämmintä että hätsingit oli varmaan menneet jo yhden kuukauden etuajassa tai viikkoja kuitenkin. Löysin peilin rantavedestä, jossa oli paljon näitä ihania pupa kuoria kalojen iloksi.

Normipäivä taimen kalassa tilanteita ei niinkään mainittavaksi asti ilta alkoi hämärtyä ja otimma lepoa tulevia taimen tasteluita varten =) Nokosten ja hyvän ruuan jälkeen otimma kohteeksi paikan mistä tulisi luultavammin kalaa harjuksen muodossa ja saisimme hieman luonnon puhdasta protskua ruokapöytään. 

Primuksen retkikeitin osottauitui aivan makiaksi kampeeksi, koska itselläni ei ole kokemusta kuin trangiasta ja nyt upeista kokemuksista novastove kaminalla. Primuksen kattila toimi myös lämmön levitys ritilä pohjallaan myös kaminan päällä. No itse kalapaikalla nappasi muutamia kertoja ja sainkin 2 pientä taimenta ja yhden harjuksen 30cm. Onneksemme kokenenin ja paikan jo paremmin tuntenut matias sai meille mukavia ruoka harjuksia. 

Päivät kuluu näillä reisuilla ku siivillä. Kovimpien kalastuspaineiden lähdettyä maltoimme nauttia maisemista ja luonnon rauhasta kodalla pitempääkin yhtenä päivänä ja nauttia olemassa olosta. Mutta ennen sitä tapahtui se mitä itse olen odottanut kovasti. Iso pyrstö pelotteli ja antoi odotuksia, mutta eräänä aamuyönä se oman onnen kohtaaminen oli totta. Sain taimenen tarttumaan Perhooni komealla isohkolla kosken niskalla. Olin aikaisemmin rekisteröinyt pintovan taimenen kyseisellä paikalla. Ja tietoisesti kohdistin heittoaikeeni kyseiselle niskan kohdalle. Uudella siimallani sain heitot aika hyvin sujumaan 5 luokaisella vipu vavallani. Siima riensi kohti komiaa peiliä niskalla 45 asteen kulmassa ja tinselin läpsähtäessä veteen se lähti heti kiitämään poikki virassa kuin pieni kala konsanaan. Ja muutama sekuntti tinselin alku kiihdytyksestä peilin keskellä tärähti ja siinä se oli ihta oikea villi taimen siiman päässä. Mikä hienointa että olin sitonut kyseisen perhon päivällä ukkojen sitä hieman jopa kehuen =) Onneksi otin sidonta pakin mukaan reissuun.

Nyt kun oli henkinen mieli ruokittu ja fyysinen niin jaksoi hieman kuvaillakin kopterilla ja kameralla. Video kopterointi näkyykin hieman paremmin itse videolla, mutta muutamia helmiä onnistui kalastuksesta saamaan myös kopterilla still muodossa. Reisussa saisi olla kyllä yksi kuva ukko niin olisi mahtavaa matskua sitten kun sitä on tilanteita. Harmikseni taimenen saaminen ei ole mitenkään kovin helppoa ja kalastus ja kuvaaminen yhdistettynä on hiukan vaikeaa. Kalastus vaatii kuitenkin tuntitolkulla töitä niinkuin hyvän kuva materiaalinkin saaminen. Täten kuvamateriaalista on jouduttu tinkimään =) ja sen laadusta.

Reissu on nyt jo yli puolivälin ja paineet ovat kasvaneet seuralaisilla taimenen suhteen. Taimen söi selkeästi 01:00 aikoihin ja kyllä muulloinkin, mutta pintomiset näkyivät näihin aikoihin. Oman tulkintani mukaan. Eli yökyöpelinä piti siis yrittää olla. kyllähän se jotenkin onnistui, mutta johti massiivisiin väsymystiloihin. Harvoin on ollut niin väsynyt mitä nuina öinä. Olisi ollut kyllä poikaa muutama helppo lepopäivä ennen reissua jne... Nyt kuitenkin oli Jönssin vuoro onnistua. VAikeitakin aikoja koettiin ja siimasotkujen kiivoittamaa keskustelua jokirannassa, mutta sinnillä se pienikin ponnistaa. Eikun komian räikeää perhoa ennen levolle lähtöä siiman päähän ja vettä siiman alle. Sieltähän se sitten tulla tupsahti Jönssin villi taimen ja komia olikin. Siinä sitä lähti harteilta roppakaupalla apinoita lätkimään. Nyt oli hyvä fiilis. Kalaa oli tullut ja tunnelma rentoutui välittömästi =) Siinä sitä ihailtiin nousevaa aurinkoa ja huikeata kokemusta hienon ja riskin kalan kanssa. Olihan siinä hasardinkin aneksia mutta kyllä se vaan sinne haaviin sujahti hienosti. Loistava suoritus kaverilta, jolle kokemuksen mielellään soi.

Reissun loppu aikoina päätimmä käydä suomen rajojen sisäpuolella ongea virittelemässä. Surautimme Kielajoelle ja otimme vielä yhden mahdollisuuden taimenelle. Otimma tämän loppuosan reissusta lepimmin nukuimme kuiten yhden yön vielä maastossa ja aamusta tuli vettä kuin esterin piip. No siitäkin selvittiin ja kamina lämmitti aamuisessa sateessa seuruetta. Päätimme tässä mukavassa yökalastus väsymyksessä mökin viimeiseksi yöksi. Se olikin poikaa kielajoen uusimissa panoraama mökeissä. Sauna, lämmin takka ja hieno maisema kruunasi koko setin =) Kiitos kielan hyvälle asiakaspalvelulle. Poppoo rentoutui kotimatkaa varten. Vaikka matiaksen kanssa uhmasimme vielä yhden viimeisen yön aikaamme, mutta lahoin tuloksin. Kaikin puolin hieno matka hienossa seurassa. =) Kiitos vielä kamuille reissusta!

Video tuloo taas jossain vaiheessa lähiaikoina myös viihdyttämään. =)

Linkki videoon tästä!