Erämaaretki uudella järvellä

Lähdettiin hyvissä ajoin liikenteeseen omassa aikataulussamme eli rauhallisen aamupalan saattelemana. Päätimme tutustua yhteen mökkireitillä olevaan järveen, joka on jäänyt tyystin käymättä näinä vuosina. Ehkä syykin valkenee tämän tarinan myötä. Jos ei kukaan esivanhemmista ole siellä aktiivisesti käynyt tai kertonut siitä kalaa tulevan siihen on monasti syynsä.

Jäätilanne kiinnosti myös ja sama ilmeisesti jään muodostumisessa on ollut että muutaman sentin teräsjään alla on sohjoa 10cm ja sen jälkee jonkin verran kovempaa jäätä. Mielekiintoista miten keväämällä vedet menevät näihin jäihin.

Matkanteko taittui ahkionkanssa mukavasti lumisista olosuhteista huolimatta. Keli hipoi lähelle nollaa ja alkoi lumenpuolesta näkymään suksen pohjissa. Välillä aurinkoa välillä tiheää lumisadetta. Ei se niinkään Keli vaan ne kalat. Missä helekutissa ne kalat piileskelee näin taas talven taittuessa kevääseen. Ei vaan löydä. Kairausta tuli koko kylän puolesta ja yhtään nykyä eikä kaikua saatu aikaiseksi. No ensikerralla mennään taas erimestaan eiköhän ne syvänteet ja paikat joskus jotain anna. Parhainta retkellä oli kuitenkin seura ja eväät. Luonto tietenkin antoi osansa kaikkineen mullistuksineen tämänretken aikana.

Pikkuinen tunnelma pätkä meidän sunnuntai retkeltä erämaahan! Olkaa hyvä...